Käyn yhä edelleen mielessäni joskus keskusteluja mummun kanssa, tietyissä elämän tilanteissa koetan miettiä mitä mummu sanoisi tai tekisi. Sitä kautta mummu elää mukana edelleen, toisaalta niinä hetkinä tulee mummua myös aina ikävä. Ikävä kyllä johtuu vain omasta itsekkyydestä ja haluttomuudesta luopua. Mikä ei tunnu niin kivalle, koska kristillisestä näkökulmasta Mummulla on nyt hyvä olla.

Tänään törmäsin kauniiseen runoon, joka summasi melko täydellisesti sen, miten koen mummun läsnäolon. Runo on Do not Stand at my grave and weep. Jotain semmoistakin mummu toivoi, mummun toive oli aina, että itkemisen sijasta hänen haudallaan laulettaisiin Emma-valssi. Tämän samanhenkisen runon taustalla on Mary Elizabeth Frye.

Ja itse runo.

Do not stand at my grave and weep,

I am not there, I do not sleep.

I am in a thousand winds that blow,

I am the softly falling snow.

I am the gentle showers of rain,

I am the fields of ripening grain.

I am in the morning hush,

I am in the graceful rush

Of beautiful birds in circling flight,

I am the starshine of the night.

I am in the flowers that bloom,

I am in a quiet room.

I am in the birds that sing,

I am in each lovely thing.

Do not stand at my grave bereft

I am not there. I have not left.

• “Juha turhauttaa!!!!!!”
• “On ihan paskaa olla väsynyt!!!”
• “Meille tulee toinen tenavaaa!!!!!”
• “Soinnun tulevan huoneen sisustuksen tulee ehdottomasti olla valoisaa!!!”
• “Kaija on afrikassa ja isä menee sinne kanssa ja minä haluaisin kanssaaaaa!!!”
• “Palvelukulttuuri suomessa ei ole niin huono kuin sanotaan ja toinen puoli asiaa joka siinä on myös pielessä on tämä meidän yltiöyhteisöllinen pohjavire kulttuurissa minkä vuoksi ihmiset tuntevat ylpeyttä käyttäytyessään oikein ja viemällä itse astiat pöydästä pois ravintolassa mikä osaltaan sitten tekee ihan tarpeettomaksi aidon palvelukulttuurin kehittymisen ja samalla se estää sen!!!”
• “Minä ajattelen paljon Inkaa!!!”
• “Minä alan olla kurkkuani myöten täynnä sosiaalista mediaaaaaaaaaaa……”
• “Minä haluan vaihtaa alaa mutta minä en kertakaikkiaan halua srkpapiksi!!!”
• “Minä olen sinnikäs ja paljon siitä johtuu ilmeisesti siitä että olen puoliksi kainuulainen, mitä en ole ikinä tullut aiemmin ajatelleeksi”
• “Olen tänä syksynä kovasti oppinut arvostamaan Katriinaa”

no huh huh. Ei saisi kerryttää asioita näin, ne tulevat ulos paineistettuina ylilyönteinä ilman mitään järkevää pohdintaa. Ilman kunnon aikaa ajatella elämästä tulee karseaa pusertamista, josta äitinkin sanojen mukaan “ei synny lasta eikä paskaa”.

Synnytyksen mukanaan tuoma oppi: pusertaminen on perseestä.

Tässä se tulee:

Täysin puolueellisesti ja ilman laajamittaista vertailupohjaa julistan Jaakon ihan parhaaksi äänisuunnittelijaksi.

Minä en ole tiennyt, että äänisuunnittelijoita onkaan, ennen Jaakkoa. Olen sittemmin saanut istua katsomassa monta näytelmää, mihin Jaakko on tehnyt äänisuunnittelun. Samoin, olen myös saanut katsoa näytelmiä, mihin Jaakko ei ole tehnyt äänisuunnittelua.

Jaakko on uskomattoman luova ihminen, ja toivon usein, että minussa olisi edes rahtunen Jaakon suuruutta. Jaakko on kuitenkin myös tinkimätön puurtaja työssään, ja se näkyy.

Todella runollista näytelmä muutaman vuoden takaa oli kaunis kokemus. Siinä Jaakon äänimaailmaa tuki osaava näyttelijäntyö, tilantaju… kaikki.

Nyt tänä keväänä ulos tuli Juoppohullun päiväkirja -näytelmä. En uskonut, että sitä kirjaa saisi mitenkään sovitettua näyttämölle. Mutta nämä Eriteatterin ihmiset saivat. Ja Jaakon äänet herättivät Vuorisen maailman eroon.

Minä sanoin olevani puolueellinen, minä saan siis sanoa, mitä tunnen. Voitte olla eri mieltä, koetan leikkiä että mielipiteen vapaus on olemassa.

Minä en ymmärrä, enkä ole moneen vuoteen enää ymmärtänyt, miksi minulla on niin hieno veli. Jaakko osaa liikuttaa pahaisen sisaren kyyneliin sydämestä nousevilla hyvillä teoilla. Ja on pitänyt puolta kyseenalaistamatta pyyntöjäni. Mutta ne ovat asioita, jotka pidän sydämessä mieluummin, koska minä välistä kaivan kaikki ne muistot esiin ja yksitellen käyn läpi ne tunteet, jotka veli on osannut herättää.

Veljeni verta ja lihaa on internetissä osoitteessa www.jaakkoautio.com

LOISTAVASTA Juoppohullun päiväkirjasta, joka VÄHINTÄÄN kannattaa lukea, on tulossa uusia näytöksiä helmikuussa 2008. Koska se on niin hyvä. Yhden monista kauniista ajatuksista voi lukea Jaakon sivujen kautta, linkki kuitenkin myös tässä.

Ihanaa, kun on veli.